keskiviikko 13. helmikuuta 2013

2. Problems

Toinen osa nyt siis valmiina :) Toivottavasti sopivan pituinen. Yritin ainakin tehdä vähän pidemmän kuin viimeksi :3 Lukemaan vain!
****
Seuraavana päivänä työnteko ei oikein kiinnostanut. Perjantai ja tuleva viikonloppu sai molemmat luistamaan töistä. Minua tuleva viikonloppu ei kiinnostanut mutta töidentekokaan ei innostanut.




Julie taas odotti tulevaa viikonloppua innoissaan. Hän lähtisi poikaystävänsä kanssa kylpylälomalle koko viikonlopuksi. Minä kuuntelin melko tylsistyneenä hänen intoiluaan.




Eilen tapaamani mies kiinnosti minua vieläkin mutta en vain tiennyt hänen nimeään joten se oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Silti toivoin salaa että tapaisin hänet vielä joskus.




Arkivaatteet vaihdettuani päätin lähteä lähipuistoon ihailemaan auringonlaskua.




-Moi,kuului tuttu ääni takaani. Mietin hetken ennen kuin tunnistin tämän matalan miehen äänen.
-Ai moi,sanoin hämmästyessäni. Oliko sattumaa että tapasimme vai seurasiko tuo vampyyri minua.




Hetken hiljaisuuden jälkeen hän aloitti keskutelun esittelemällä itsensä.
-Ai niin joo eilen unohtui,mä oon Leon
-Valerie Fox, mutisin ja toivoin hänen kertovan sukunimensäkin mutta hän jatkoi muihin puheisiin.




Siinä tuli taas keskusteltua vähän kaikenlaista auringonlaskua seuratessa.  Tällä kertaa en enää pelännyt sitä että hän oli vampyyri tai sitä että hän saattaisi tappaa minut koska tahansa.




Muutaman tunnin jälkeen havahduin pimeyteen ja siihen että ihmiset puistosta olivat kaikonneet.
-Mun pitää nyt mennä,sanoin
-Okei ,mutta haluisitko sä tavata vaikka huomenna? Mentäis vaikka johonkin Baariin ja juotais siinä muutamat drinkit ja juteltais? hän ehdotteli




-J-joo tottakai,änkytin epävarmasti
Se oli shokki. Mulla oli huomenna treffit vampyyrin kanssa.




Olin oikeastaan aika iloinen siitä että mulla oli treffit koska en jaksanut aina olla se joka kuuntelee tarinoita ihanista treffeistä ja niin komeista poikaystävistä.




Seuraavana aamuna turvauduin taas  kofeiniinin voimaan.  Olin nukkunut vain muutaman tunnin ja pysyin hädin tuskin pystyssä.



Pitkän miettimisen jälkeen päädyin tuikitavalliseen mustaan mekkoon. Yritin vielä harjoitella hurmaavaa hymyä.





Kello oli viittä yli kuusi. Odottelin sovitun baarin edessä tapaamista  ja jostain syystä minusta tuntui että hän ei sittenkään tulisikaan.




Kymmenen minuutin kuluttua hän ilmestyi taakseni. Seisoin siinä tyhmänä kunnes huomasin että hän oli jo ties kuinka kauan seisoskellut takanani.




Hänet nähdessäni käännyin hänen luokseen ja hän rutisti minut tiukasti halaukseensa.  Hän oli todella vahva ja halauskin tuntui pahalta.




Hän erkani minusta hiljalleen ja yht-äkkiä suuteli minua.




Pitkän halauksemme jälkeen erkanimme toisitamme ja lähdimme tarpomaan siätiloihin.




 Siinä baarissa tuli sitten tilailtua drinkki js toinenkin. Juttelimme vähän kaikesta. Vaikka kuinka yritin vihjailla en kuitenkaan saanut hänen koti-osoitettaan enkä hänen sukunimeään.




 Drinkit hupenivat nopeasti ja minä nauroin hysteerisesti jollekin jota en edes itse tiennyt.




 Lukuisien drinkkien jälkeen hoipertelimme tanssilattialle.






 Muutaman tanssin jälkeen kuului huuto että baari sulkee tältä päivältä. 
-Mennäänkö meille? Ehdotin



 Päässä alkoi pyöriä ja tapahtumat vilisivät päässäni kuvina. Puhe kuullosti oudolta ja kaikki liikkui niin nopeasti edestakaisin.




Viimeinen muistikuva eilisestä oli minun kotoani......



 Seuraava aamu kului vessanpönttöä katsellen. Päässä pyöri ja yritin selventää ajatuksiani eilisillasta.




 Istuin vessan kylmällä lattialla.  Toivoin vain ja ainoastaan että eilen ei tapahtunut mitään peruuttamatonta. Millään muulla ei oikeastaan ollut nyt väliä.




 Aamupahoivointi jäi kuitenkin tavaksi. Joka aamu vietin muutaman tunnin vessassa ja epäilykseni siitä että olen raskaana saivat koko ajan lisää vahvistusta. Myöhäiset kuukautiset paljastivat vihdoin että minä todella olen raskaana.





 Elämäni jatkui melko normaalisti. Joka päivä menin töihin aivan tavallisesti. Ainoa poikkeus oli pieni vatsakumpu joka kasvoi koko ajan.




 Yleensä työpäivän jälkeen Leon soitti minulle. En uskaltanut kertoa raskaudesta hänelle koska pelkäsin hänen reaktiotaan.  Hän kuitenkin soitti joka päivä ja tahtoi kovasti tavata minua. Joka  kerta keksin huonompia selityksiä joogatunti,ylityöt,kampaaja,siivouspäivä............




 Juliekaan ei tietänyt asiasta mutta huomasi että jokin vaivasi minua ja hän oli päättänyt saada tiedon minusta irti. En tahtonut kertoa tarinaa Julielle mutta olihan nyt mielenterveydenkin kannalta hyvä että jakaisin asian jonkun kanssa.




 -No muistatko kun mä kerroin siitä vampyyrista,Leonista.
-Joo
-Meillä oli vähän niinku treffit ja sitten mä menin humalassa sänkyyn sen kanssa.... Loput sä varmaan arvaatkin
-Ai,hän sai sanottua pitkän hiljaisuuden ja miettimisen tuloksena.

 

 Kuukaudet vierivät nopeasti ja ei aikaakaan kun jäin äitiyslomalle. Minä olin jostain syystä innostunut kuntoilusta. 




 Ruonlaittotaidot olivat vähän ruostuneet ja tottakai äidin piti osata leipoa ja tehdä ruokaa joten harjoittelin myös ruoanlaittoa. Päivät kuluivat ja olivat päivä päivältä tylsempiä. Kasvava vatsakumpu esti paljon tekemisiäni.




 Yhtenä iltana katselin vanhoja elokuvia ja unelmoin elokuvien täydellisestä elämästä.
Aivan tavallinen ilta,ulkona oli pimeää ja kaupungin äänet kantautuivat kaukaa.
Minä keskityin tarkkaavaisena elokuvaan jonka olin nähnyt jo muutaman kerran ennenkin.





 Yht-äkkiä pistävä kipu viilsi vatsaani. Ei kai se nyt mitään vakavaa ole vannoin itselleni ja jatkoin katselua. Sohva allani kostui.



 Nousin nopeasti kunnes kipu taas valtasi vartaloni. Päästin tukahtuneen huudon ja yritin saada hengitykseni tasaantumaan. Soitin taksin ja menin varovasti pihaan odottamaan.




 Tuskallisen taksimatkan jälkeen pääsin sairaalaan.


*****










4 kommenttia:

  1. Osa oli kivan tapahtumarikas ja onnistuit hyvin pitämään mielenkiintoa yllä erilaisilla tapahtumilla. Saa nähdä mitä tästä vahinkolapsesta vampyyrin kanssa vielä seuraakin...
    Tykkäsin tosi paljon baarin tanssilattialla otetuista kuvista. Oot onnistunut nappaamaan niihin juuri oikeenlaisen tunnelman. :)

    Mut jotain kuvien rajauksista ja sellasista kauheen vaikeista asioista. Sä oot jo valmiiksikin tajunnu tosi hyvin tän kuvakulmien vaihtelun jne, mutta kannattaa silti tsekata tää topic radolasta, ainakin itse oon poiminut sieltä tosi hyviä vinkkejä kuvaamiseen:

    http://radola.createforumhosting.com/vinkkeja-tarinan-tekemiseen-hahmot-juoni-kuvat-teksti-t16335.html

    Poseja oot muuten käyttänyt tosi kivasti, hyvissä paikoissa jne, mutta useesti simit meni osaks pöydän/wc-pöntön tai jonkun muun esineen läpi. Siks nyt pistän sulle vielä toisenkin kurkkaamisen arvoisen töpön samalta kirjoittajalta:

    http://radola.createforumhosting.com/ohjeet-poseplayer-ja-posejen-kaytto-t18109.html

    Ja niin kuin mä aina jaksan toistella, niin toivottavasti et ota näitä paria juttua loukkauksena, koska haluan vaan auttaa sua saamaan tarinasta vielä paremman (vaikka se onkin nyt jo todella hyvä!). Ainakin mä olen saanu todella todella todella hyviä vinkkejä tarinoidessa ja kehittyny niiden avulla, toivon että näistäkin on nyt sulle hyötyä enkä oo hölissy ihan turhia. :)

    Tykkäsin jokatapauksessa hirveästi näistä kaikista juonenkäänteistä mitä keksit, toivottavasti synnytys sujuu ongelmitta... Jatkoa odotellen! :)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon kommentista :) Noista ohjeista löyty kyllä paljon hyvää tietoa kuvaamiseen ja posejen käyttöön.

      Poista
  2. Tosi kiva alotus, toivottavasti pitkälle tarinalle! Tykkään tuosta kirjoitustyylistä minä-muodossa. Poset tosi hienoja ja kuvien tunnelma aivan täydellinen! Osin jokin osa jää piiloon huonekalujen ja seinien taakse/alle/sisään, mutta muuten pidin! Jatkahan nopeesti, että päästään näkemään, mitä vahinkolapsen kanssa käy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että pidät kirjoitustyylistäni :) Jatkoa tuleekin pian :D

      Poista